28.01.2020

Tapaamisoikeus – isän, äidin vai lapsen tapaamisoikeus?

Tapaamisoikeudella tarkoitetaan vahvistettua ja täytäntöönpanokelpoista oikeutta tavata toista henkilöä. Laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta ei varsinaisesti tunne termejä ”isän tapaamisoikeus” tai ”äidin tapaamisoikeus” vaan laki lähtee siitä, että tapaamisoikeus on nimenomaan lapsen oikeus. Tapaamisoikeus turvaa lapselle oikeuden pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.  Lainmuutoksen myötä lapselle voidaan lisäksi vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde.

Tapaamisoikeus on mahdollista saada vahvistetuksi ja siten täytäntöönpanokelpoiseksi kahdella tavalla. Ensinnäkin vanhemmat voivat sopia tapaamisoikeuden sisällöstä yhdessä lastenvalvojan luona. Toiseksi, mikäli vanhemmat eivät pääse asiassa sopuun, tapaamisoikeuden sisältö voidaan ratkaista tuomioistuimessa. Lastenvalvojalla vahvistettu tapaamissopimus tai tuomioistuimen määräys tapaamisista on lähtökohtaisesti täytäntöönpanokelpoinen eli vanhempien on noudatettava sopimusta täytäntöönpanoprosessin uhalla.

Se, miten tapaamisoikeus toteutuu käytännössä, määräytyy tilanteen ja lapsen iän mukaan. Vaihtoehtoja on monia. Tapaamiset voivat olla niin sanottuja vuoroviikkotapaamisia eli lapsi asuu vuoroviikoin molemman vanhemman luona. Tapaamiset voivat olla myös lyhyempiä, jolloin niitä voi olla esimerkiksi joka toinen viikonloppu.

Tapaamisoikeus on syytä kirjata ylös mahdollisimman tarkasti myöhempien väärinkäsitysten välttämiseksi. Usein on syytä kirjata tarkasti muun muassa tapaamisten tarkka kestoaika sekä se kumpi vanhempi huolehtii lapsen kuljetuksista tapaamisiin. Lisäksi sopimuksessa on syytä ottaa huomioon loma-ajat sekä perheelle tärkeät juhlapyhät. Tapaamissopimus on mahdollista tehdä määräaikaiseksi ja porrastaa se erilaiseksi eri ikäkausille, jolloin voidaan ottaa huomioon muun muassa koulun alkaminen. Sopimukseen voi kirjata ehtoja myös muista yhteydenpidon tavoista kuten lapsen ja tapaavan vanhemman välisistä soittoajoista.

Erityisestä syystä tarpeeseen voi tulla myös valvottu tapaaminen tai tuettu tapaaminen. Valvotussa tapaamisessa valvoja valvoo tapaamisen kulkua koko tapaamisen ajan. Tuettu tapaaminen tapahtuu turvallisessa tapaamispaikassa, mutta tapaamispaikan henkilökunta ei valvo koko ajan tapaamisen kulkua. Syitä valvotulle tapaamisille voivat olla esimerkiksi vanhemman päihdeongelma tai väkivaltaisuus. Tuetulle tapaamiselle syynä voi olla esimerkiksi tapaamisten katkeaminen pitkäksi aikaa ja lapsen kokema epävarmuus tapaamisten aloittamista kohtaan.

Jos koet, että nykyinen tapaamissopimus ei syystä tai toisesta toimi tai mitään sopimusta ei ole, ota yhteyttä lapsioikeuteen erikoistuneisiin asiantuntijoihimme niin neuvomme tilanteen ratkaisemisessa.